perjantai 4. marraskuuta 2016

Kaksi edellistä mätsäriä

Kävimme 16.10. Pyhtään Tassuttelijoiden järjestämässä mätsärissä. Mukana oli tuttuun tapaan Soni ja Furi. 

Olin tosi ristiriitaisin mielin liikenteessä, koska viikko takaperin KKS:n mätsärissä ei mennyt kovin kehuttavasti Sonin osalta. Tuomarin epävarma lähestymistapa sai pikku-pojan murisemaan pitkästä aikaa. 
Toivoin, että tällä kertaa tuomari olisi itsevarmempi. 
Olin yksin liikenteessä, mutta onneksi paikalla oli muutama tuttu. 

Ensin oli Sonin kehä. Yritin pitää oman mieleni neutraalina ja taskuun olin ladannut varmaan puolipakettia nakkeja :D 
Soni esiintyi mulle tosi nätisti. Tuomari juoksutti meidät parimme kanssa ympäri. Sonilta liike meni yllättävän hyvin ja ravasi kauniisti, vaikka joku juoksi edellä. Parina meillä oli siis rottweiler. 
Tuomarin tullessa kohdallemme Soni otti itse kontaktia, antoi katsoa hampaat nätisti. Takapuoleen mentäessä nojasi muhun jonkun verran, mutta ei pitänyt ääntä! HUH. Soni pokkasi hyvällä kehäkäytöksellään ja kauniilla esiintymisellään punaisen nauhan. 

Furi meni heti Sonin jälkeen kehään. Parista mulla ei enää tässä vaiheessa ole kyllä mitään muistikuvia... :D Furi esiintyi kauniisti niin kuin aina, mutta tuomari ajatteli helpottaa mun elämää antamalla sinisen nauhan. Sehän mulle kävi kyllä oikein mainiosti :D

Sinisten kehässä Furin keskittyminen herpaantui pahasti pitkästä aikaa. En odottanut enää mitään, mutta jatkoon mentiin kauniin liikkeen voimin. Furia ei tainnut mätsäily kyseisenä päivänä kiinnostaa nakeista ja mun lässytyksistä huolimatta ja meille tällä kertaa sijoitus sinisten neljänsinä. Saimme ruusukkeen ja pienen kirjekuoren, joka piti sisällään ohjeen noutaa palkinto kahviosta. Kahviolla oli pöytä täynnä käsitöitä (villasukkia, lapasia, pipoja ym.). Valitsin itselleni villasukat, joita en kehtaa enää kuvata, koska ne ovat koirankarvojen peitossa ;D tarpeeseen on siis tulleet. 

Sonin kanssa sitten punaisten kehässä meni hienosti, arvostin suuresti pienen miehen keskittymistä, koska edellisellä kerralla keskittymisestä ei ollut tietoakaan. Tuomarin mieleen emme olleet tällä kertaa, mutta kylläpä olin pikku-tervusta hirmuisen ylpeä!


Seuraava kerta olikin vain kolmen päivän päästä 19.10. Korian mätsärissä! Nappasin Miisan mukaani ja Miisan ehdotuksesta otettiin Sonin tilalle Vasco mukaan. Vasco siis pääsi toisen kerran tänä vuonna mätsärikehiin. Furi oli tietysti myös mukana. 

Miisa osallistui pitkästä aikaa lapsi ja koira kilpailuun, mutta tällä kertaa Vascon kanssa. Mua vähän jännitti Miisan puolesta, mutta turhaan. Vasco ei ole mun kanssa vissiin koskaan esiintynyt niin kauniisti, kuin Miisan kanssa :D tosiaan tätä lapsi ja koira kilpailua avasin teille lukijoille täällä blogissa aikaisemmin. Miisa ja Vasco sijoittuivat ansaitusti ensimmäisiksi seitsemästä! 

Miisa halusi vielä kokeilla onneaan isojen koirien kehässä Furin kanssa. Olin siis itse vain maksumihenä (naisena) mukana ja seurustelin tuttujen kanssa. Miisa juoksi kehästä pois onnellisen näköisenä punaisen nauhan kanssa! Nauhakehässä olikin sitten niin kova taso, että Miisa valitettavasti käteltii pois muutaman muun lisäksi. 
Ihailen kyllä Miisan rohkeutta yrittää ja ottaa osaa näihin mätsäreihin. Siellä se kaikkien aikuisten keskellä meni, kuin vanha tekijä. 


-Sara

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kommentoi..