tiistai 25. lokakuuta 2016

Elämä osaa yllättää

Instassa ainakin ihmiset ovat jo nähneetkin viimepäivien suurimman yllättäjän. Saksanmetsästysterrieri Peggyn.

Tarina sai alkunsa jo keväällä, kun mun ja Lissun yhteinen työkaveri kertoi, että heidän perhe joutuisi luopumaan pienestä terrieristä. 
Peggy on siis haettu Slovakiasta. Tarkoitus oli saada Peggystä metästyskoira. Aikansa yritettyään kuitenkin he huomasivat pienen terrierin olevan riistavietitön ja näin ollen ura metsästyskoirana loppui jo ennen kuin alkoikaan. Kyseinen työkaverimme on allerginen ja koiraa ei siis voinut sisälläkään pitää. Peggy joutui lopetusuhan alle. 
Kun kuulin millainen Peggy on luonteeltaan, olin aivan myyty. Sen tarina vei sydämmeni heti ja sanoinkin, että ei muuten niin ihanaa koiraa voi monttuun laittaa. 
Peggy on ihana kainaloinen ja potentiaalinen mm. agilityyn. Pienellä ärrierillä on taistelutahtoa ja ruokahalua ja on sen puoleen hyvin motivoitavissa. 
Sanoimmekin Lissun kanssa sitten jossain kohtaa, että jos Peggylle ei kotia löytyisi, niin me otettaisiin se. 

Kesän ajan kotia etsittiin ja kyselyitä tulikin jonkun verran, vaan ei kaikki olleet varteenotettavia. 
Elinaikaa koiralle oli annettu tämän kuun loppuun asti. 

Tuleehan näitä päivittäin vastaan netissä, että koira etsii loppuelämän kotia ja monttuun menee, jos ei kotia löydy. Joku tässä terrierissä vaan vei sydämmeni ja samaa mieltä oli myös Lissu. 

Ja näinpä, meillä on siis yhteisomistuksessa 3,5v saksanmetsästysterreri narttu. Peggy asuu ja vaikuttaa lähinnä Lissun luona.
Se saa nyt rauhassa tottua uuteen paikkaan ja laumaan, ennen totuttamista mun koiriin. Peggy on asunut muiden koirien kanssa, mutta laumakäyttäytyminen vaatii hieman hiomista ja siksi emme pidä mitään kiirettä. 

Peggy pääsee ainakin kokeilemaan aksaa, jos se lajiin syttyy, on tavoite päästä kisaamaan. Myös toko kiinnostaisi ja näyttelyihin on tähtäys ensi kesänä, mutta katsellaan nyt rauhassa miten elämä pienen ystävän kanssa lähtee sujumaan :) 



2 kommenttia:

  1. Vau! Onnea, vaikuttaa kyllä ihanalta tapaukselta :-) Innolla jään odottamaan postauksia jatkosta :-)

    VastaaPoista
  2. Onpa hiton sievä tapaus, kelpais mullekin! :) Onnea uudesta kaverista, hienoa, että sai hyvän kodin. Tai kodit!

    VastaaPoista

kommentoi..