lauantai 8. lokakuuta 2016

Back in business

Kuukausi sitten olen blogia viimeksi kirjoitellut. Piti ihan katsoa, mitä on viimeksi tullut kirjoitettua, koska mulla ei ollut asiasta mitään hajua.. Silloin vielä kuukausi sitten olin "lomalla" eli kesätyöt oli taputeltu ja oli viikon katkos työsopparissa. Se "loma" meni sitten flunssassa kotona tietenkin. Sen jälkeen alkoi 3 viikon työrupeama ja koirat treenasin silloin kuin ehdin. Oikeesti olin jotenkin henkisesti ihan finaalissa ja yritin kerätä vapaa-ajalla omia voimavaroja täyteen tapaamalla ystäviä. Mihinkään blogiin liittyvään en pystynyt keskittymään ollenkaan, en siis edes ole lukenut yhtäkään blogia kuukauteen. Koitin nauttia aurinkoisista vapaapäivistä ja karvaisten kaverien seurasta. 
Henkisen puolen kanssa taistelemiseen ei auttanut yksi Vascon saama epikohtaus, eikä se, että olin meidän kissan takia sydän kurkussa n. puoliviikkoa. 

Nyt on kuitenkin kaikesta selvitty. Joten aloitetaan. Mitä kuukauteen on mahtunut? 
Ainakin vuotuinen Repoveden vaellus, paljon ystäviä ja koiraystäviä, onnistuneita treenejä, kaverikoirailua, epäonnistuneita treenejä, monen monta hyvää lenkkiä ja paaaaaaljon kuvia. Olen siis keräillyt materiaalia matkanvarrelta onneksi, ettei blogin pariin tarvitse palata tyhjin käsin. 

Vascolle kuuluu nyt taas toistaiseksi ihan hyvää. Muutama viikko takaperin se oli saanut epikohtauksen yksin kotona. Kohtaus oli vielä päällä, kun tulin kampaajalta kotiin. Se oli siis ensimmäinen kohtaus lääkityksen läpi. Kyllä veti mieltä taas synkäksi, varsinkin, kun olin juuri kehunut Norjaan asti Vascon kasvattajalle, että meillä menee hienosti. Lääkeannosta nostettiin ja nyt toivomme taas parasta. 
Vasco on myös kulkenut mukana eri paikoissa ja on se päässyt pihalla hömpsöttelemään tokoa <3 eläkeläisenä liikkeet vaan ei ole kuulemma enää niin justiinsa, vaan voi mennä sieltä mistä aita on matalin ;) 







Furi on ollut varsinainen neiti-aurinkoinen! En ole itse sen kanssa tehnyt yhtään mitään, sen pieleen menneen BH-kokeen jälkeen. Furi on ollut mun päivieni pelastaja ja sen kanssa ollaan tehty hyvänmielen lenkkejä mm. Valkmusan pitkospuilla. Furi on myös käynyt kaverikoirailemassa kuluneen kuukauden aikana. 
Furi joutui tässä taannoin myös pesulle, koska se vaan haisi NIIIIIIN pahalle. Joku joskus kysyi miten huollan mm. koirieni turkkia. No pesen kun tarvitsee, eli kun ne alkavat haisemaan :D oikeesti en edes muista koska viimekis Furi olisi pesty. Furille se oli edellisen kuukauden kamalin päivä ehdottomasti, miettikää nyt: pesu, harjaus, föönaus ja kynsienleikkaaminen!? 
Ei Furin ole onneksi ihan toimettomana tarvinut olla kuitenkaan. Se on nimittäin päässyt aksailemaan Lissun kanssa ja nyt sille on tiedossa ohjaaja agilityyn ja se pääsee kerran viikossa treenaamaan. Huippua! Mua itseäni ei agility inspiroi tarpeeksi pitkälle, joten lainakoiraksi Furi on parempi kuin hyvä :D 
Onneksi on tulossa pari mätsäriä, niin Furi pääsee yhden oman harrastuksensa pariin mun kanssakin. 











Soni onkin sitten ollut enemmän, kuin ehtiväinen. Sen päänmenoksi on järkätty mm. tottista, kapulan pitoa, estetreeniä, koirakavereita, kaupunkilenkkejä, esineruutua, jälkeä, keppi-ilmaisua ja vaikkka mitä muuta. 
Pikku-jätkä on ollut niin kiireinen, että jälkeenpäin ajatellessa päätä ihan huimaa, mutta kovasti se on kehittynyt. 
Sonilla on kyllä ihailtava työinto ja sen moottori sammuu tuskin koskaan. Pää viidentenä jalkana se kauhoo eteenpäin ja tarjoaa itsekin tekemistä. Hihnalenkkikoirana Soni ei ole ihanteellinen, koska toisille koirille voi huutaa ihan vaan lämpimikseen, mutta muuten on oikein oiva tyyppi käsissä ja se ajatus vahvistuu vaan päivä päivältä. Sonin treeneistä myöhemmin lisää, kaikkea en jaksa ahtaa samaan tekstiin. 
Soni on päässyt tapaamaan pitkästä aikaa Yosea ja Pojua, jotka on ehdottomasti yksiä parhaimpia ystäviä sille! Soni kävi myös Repovedellä vaeltamassa ja sillä reissulla oli myös mukana velipoika Aksu. 
Tottista on tehty niin kotona, kuin kentälläkin. Lissun kanssa olemme yrittäneet ehtiä maastotreeneihinkin ja onpa Soni ollut tapaamassa uutta ystävää Pontusta, ihan esimerkkikoiran roolissa! 







Loppuun vielä kuvia matkanvarrelta! 






















2 kommenttia:

  1. On sulla aivan upeita koiria! Todella hienoja kuvia. :-) Ja joskus on vaan hyvä ottaa aikaa itselle enemmän tai vähemmän. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Jep, välil tulee vaan niitä hetkiä, kun pitää ajatella myös itseään.

      Poista

kommentoi..