keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Voihan jäljestäminen

Ollaan jo toista kesää aloitettu pellolla jäljestäen. Sonillehan piti pohjia tehdä ensin pellolle ja sitten siirtyä metsään jossain vaiheessa.

Meidän jäljet on rakentuneet pääosin mun tallaamista nakitetuista jäljistä. Ja tänä vuonna sitten otettiin 90 asteen kulmat mukaan. Jäljen lopussa on ollut purkki, joka Sonin tulisi ilmaista maahanmenolla. Purkin sisällä on siis ollut jäljen loppupalkka, eli nakkia. 
Soni osaa toki jäljestää, ei siinä mitään. Se ajaa myös kavereiden tekemiä jälkiä. Sonin työskentely on rauhallista ja keskittynyttä. 
Jäljelle mentäessä, Soni jäljestää koko matkan aloituspaalulle asti, vieläpä tämän matkan autolta jäljelle se menee paremmalla ilmeellä, kun sen varsinaisen tallotun jäljen. TÄSSÄ kohtaa rakkaat lukijat, olen kohdannut ongelman. 

Eilen varsinkin huomasin, miten innokkaasti Soni meni Janniinan jälkiä pitkin häntä heiluen ja kovaa, se meni liinan mitan verran mun edellä jäljestäen todella hienosti. Mutta aloitus paalun jälkeen, Sonin ilme muuttui ihan täysin ja nakkijälki ikään kuin sotki kuvioita. Nakkijäljessä on toinenkin ongelma, muurahaiset. Pelkään, että Sonin mielenkiinto lopahtaa, jos jatkan samaa rataa. Kuonoa pistävät muurahaiset eivät ainakaan auta asiaan ollenkaan.


Kuvassa toivon olevan yksi ratkaisu meidän ongelmaan. Aloitimme tänään sitten heti keppienilmaisutalkoot. Soni tulee ilmaisemaan kepit jäljeltä maahanmenolla. Emmin kanssa tätä vielä pohdittiin ja puitiin eilen, että maahanmeno on jäljellä taloudellisempi vaihtoehto. Koiran ei tarvitse sieltä 10m päästä juosta ohjaajan luo keppi suussa ja sitten ajaa sitä samaa 10m uudestaan. Sitäpaitsi, Soni ei osaa vielä noutoa ja tavaroiden tuominen on muutenkin hakusessa, joten en jaksa alkaa vääntää sen kanssa kepin tuomista käteen asti. 
Toinen suunnitelma ennen tutuksi tulleita keppejä on jäljen purkittaminen. Samoin kuin siellä jäljen lopussa on namipurkki niin voisi jäljellä olla muutama enemmän. Näin Sonin työskentely oli miellyttävää sekä mun silmälle, että koiran mielelle. Sonin ei tarvitsisi syödä nahistuneita nakkeja jäljeltä muurahaisten kera, vaan palkka tulisi suoraan purkista ja purkeille tulisi vahvistettua myös sitten sitä esineen ilmaisua. 

Ollaan nyt pari jälkeä tallattu ja ajettu Varmalle metsässä. PALJON mielekkäämpää kuin pellolla tussaaminen. Olisikin tarkoitus myös kokeilla, että mitä Soni sanoo metsäjäljestä. Sinne kuitenkin on tähtäys meilläkin. 
Toivon nyt enemmin kuin mitään, että en saa mitään järkyttävää katastrofia Sonin kanssa aikaiseksi ja se jostain syystä kiletäytyisi jäljestämästä. Pidetään peukkuja. Olenkin odotellut tätä kuuluisaa ongelmatilannetta, koska nämä ovat niitä ratkaisevia kohtia ja myöhemmin voi huomata, että eteenpäin on menty!


Myös esineruutuneitsyys on nyt mennyt. Eilen, kun annettiin jälkien vanhentua niin keksittiin Lissun ja Janniinan kanssa tehdä myös ruutua. Varma meni kokeneempana ensin ja sitten oli Sonin vuoro. Janniina näytti ensin esinettä ruudussa, tiputti maahan ja sitten Soni lähetettiin ruutuun. Esine löytyi kaikilla kerroilla ja sen voi jopa ottaa suuhun, mutta palautusta ei ihan vielä nähty :D 
Sonille on tarkoitus tottiksissakin alkaa ottaa pallon palautus työn alle. 

Pepperkin oli ruudussa ensikertalaisena, mutta, koska silläkin se nouto on siellä pohjalla ja tavaroiden tuominen ylipäänsä vahva toiminta, niin pikku-bc suoriutui ensi kertalaiseksi todella hienosti! 
Onneksi mulla on mun koira-akat keiden kanssa meilla on kivoja yhteisiä treenejä ja päästään jakamaan omia mielipiteitä ja kokemuksia ja saadaan eri näkökulmia ja vinkkejä!

-Sara ja Hurjapäät

1 kommentti:

  1. Jälki on kyllä hurjan mielenkiintoinen laji! Mekin ollaan pikkuhiljaa aloittelemassa, saa nähdä miten kakaran nenä toimii :) meille sanottiin kurssilla juurikin tuosta, että nakit kerää muurahaisia paikalle ja sen takia suositeltiin jotain nuita herkkuja käytettäväksi. Cava on saanut tehdä ihan vaan tylsästi omilla nappuloillaan ja ei ole muurahaisongelmaa ollut. Tosin teillä kyllä oli tosi hyvä "sotasuunnitelma" jo jatkoa varten :) ja ongelmatilanteet ovat kyllä aina huippuja, koska silloin yleensä viimeistään tulee tsempattua ja tehtyä muutoksia (toivottavasti parempaan) treeneissä. Kivoja jälkitreenejä teille :)

    VastaaPoista

kommentoi..