keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Auringosta energiaa

Kyllä se vaan niin on, että ihminen elää kyllä tosta auringosta ja valosta. Viime päivinä on säät suosineet ulkoilua urakalla. Ollaan käyty lenkkeilemässä ja vähän treenailtu myös! Kavereita ollaan siis treffailtu ahkerasti :) 

Täällä meillä lumi teki comebacin ihan reilunlaisesti tossa puolitoista viikkoa sitten. Pihallakin on sen verran lunta, että jos laiskottaa niin koirat saa kyllä väsytettyä ihan pelkästään siinä. 
Kuviakin on tullut räpsittyä jonkun verran, koska pitäähän tätä riemua ja ihanaa säätä ikuistaa. 

Tähän väliin muutama puhelin räpsy.. 

Aksu ja Soni juhlivat synttäreitään päät märkinä.

Soni kävi maanantaina rokotuksilla ja tässä herran mielipide asiasta.

Viikonloppuna pojat kaipasivat tekemistä 
Lenkkiselfieitä tottakai

Emmin ihana Aatos!

Ja serkkujeni ihana lagotto-poika Poju!


Viikonloppuna meillä oli itsellä vieraana ripuli. Furi sairasti sen 2 viikkoa sitten ja pääsi sen takia ihan eläinlääkäriin, kun kakkasi pelkkää verta :/ 
Nyt tosiaan seuraavaksi oli Sonin vuoro ja pikku-jäbä veti aika huonoon kuntoon. Koira joka yleensä ärsyttää kaikkia ja on samaan aikaan viidessä eri paikassa oli flegmaattinen, eikä edes heiluttanut häntää. Onneksi jo sunnuntai-iltana Soni oli parempi ja maanantaina se oli jo oma ärsyttävä itsensä. 

Furin kanssa ollaan koettu tietynlaisia edistymisiä ja jonkinlaisia toivonpilkahduksia paremmasta elämästä on ollut aika-ajoin. Mutta eilen jäi jälleen molemmille huono maku lenkkeilystä. Huoh. Niin monta kertaa, kun olenkin tästä avautunut jollekin ja uskonut aina parempaan, niin eilen tuntui taas todella pahalta. Muutaman kerran tässä pienen ajan sisällä Furi on taas sinkoillut kotona miten sattuu ja se mikä tämän laukaisee olen minä. En kohtele Furia mitenkään eri tavalla, kuin poikia, mutta välillä neitibelgi vaan ahdistuu musta paljon. Oli se sitten hieman väärä äänensävy tai väärä liike. Kyllä pojatkin säpsyy välillä jotain käden heilautusta, mutta ne eivät etsi tilanteesta pakoreittiä tai ala kuolaamaan hillitysti. Furi on myös kimppalenkeillä se, joka aiheuttaa sekaannuksia. Furin kimppuun ei varsinaisesti ole kukaan käynyt, mutta muut alkavat testailemaan pienen olemattomia hermoja ja näin Furi tulee ns. ahdistetuksi.
Furi saattaakin lähteä lomalle Antin veljelle. Kuinka pitkäksi aikaa? En tiedä. Mutta Furi saisi olla ihmisen kanssa, josta pitää paljon ja Tuomas saisi koirakuumeisena tottua elämään koiran kanssa. Tuomas on ihminen, joka pitää kaikista koiristani paljon ja hän otti asian vakaan harkintaan. 
Furi ei ole siis sen ihmeemmin lähdössä mihinkään, mutta kyllä tässä hieman sellainen "luovuttaja" fiilis tuli ja itkua on taas väännetty. Mutta teen mitä vaan, että mun pienellä herkkiksellä olisi paremmat oltavat.


Muuten olemmekin nauttineet toistemme seurasta ja pitkistä aamuista yhdessä. 


Lopuksi vielä kuvia eiliseltä peltohetkeltä. Furikin oli kyllä mukana, mutta se ei joka a) sattunut kameran eteen tai b) sen kuvat eivät onnistuneet :D <3







Onko muutkin aktivoituneet auringon voimasta?
Mukavia talvipäiviä kaikille <3

-Sara ja Hurjapäät



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kommentoi..